Virtsankarkailu

Virtsankarkailulla tarkoitetaan toistuvaa virtsan tahatonta karkailua. Yleisimmin se johtuu virtsanpidätykseen käytettävien lantionlihasten heikkenemistä ajan myötä, jonka vuoksi tila on yleisin iäkkäämmillä ihmisillä. Ajoittainen virtsankarkailu voi olla jopa täysin normaalia, mutta jatkuvana se hankaloittaa usein elämää ja näin ollen voi vaatia hoitoa.

Inkontinenssin tyypit

On olemassa useita inkontinenssin tyyppejä, joiden oireet poikkeavat toisistaan hieman:

• ponnistusinkontinenssi - virtsaa karkaa kun virtsarakko joutuu äkillisen paineen alaiseksi, esimerkiksi nauraessa, aivastaessa tai treenatessa
• pakkoinkontinenssi - virtsaa karkaa äkillisen, voimakkaan virtsaamistarpeen seurauksena tai pian vessassa käynnin jälkeen
• sekamuotoinen inkontinenssi - oireita ovat sekä äkillinen virtsaamistarve sekä ponnistuksesta aiheutuvan paineen aiheuttama karkailu
• ylivuotoinkontinenssi (krooninen virtsanpidätys)< - rakko ei tyhjene kunnolla, minkä seurauksena on toistuvaa karkailua
• täydellinen inkontinenssi - virtsarakko ei pysty varastoimaan virtsaa lainkaan, minkä seurauksena on jatkuva pidätyskyvyttömyys, jolloin pissaa
• toiminnallinen inkontinenssi - kun virtsarakko tai suoli toimii normaalisti, mutta WC:hen pääsy ajoissa ei onnistu fyysisen tai psyykkisen vamman vuoksi

Ponnistusinkontinenssi on tyypillisin inkontinenssin tyyppi, ja sitä esiintyy usein samanaikaisesti pakkoinkontinenssin kanssa.

Virtsankarkailun syitä on useita erilaisia. Inkontinenssiin liittyy kuitenkin yleensä ongelma virtsarakkoa ympäröivissä tukilihaksissa: lantionpohjan lihaksissa, rakkolihaksessa ja virtsaputken sulkijalihaksissa.

Mistä ponnistusinkontinenssi johtuu?

Ponnistusinkontinenssi johtuu pääasiassa lantionpohjan tukikudosten ja virtsaputken sulkijalihasten heikkenemisestä.

Tukikudokset tukevat virtsarakkoa ja ne voivat heiketä erityisesti synnytyksen jälkeen tai ikääntymisen myötä. Kun virtsarakkoon kohdistuu äkillistä painetta (esimerkiksi aivastaessa, nauraessa tai hyppiessä), paine kasvaa voimakkaammaksi kuin kudosten kyky pitää kannatella virtsaputkea. Tämä saa virtsan vuotamaan ulos virtsaputkesta.

Mikä aiheuttaa pakkoinkontinenssia?

Pakkoinkontinenssi johtuu virtsarakon ympärillä sijaitsevien sileiden lihasten, eli rakkolihaksen, ongelmista.

Rakkolihaksen tehtävänä on rentoutua, jotta virtsarakko täyttyy virtsalla, ja sitten supistua päästääkseen virtsan ulos vessassa käydessä. Niillä, jotka kärsivät pakkoinkontinenssista, nämä lihakset ovat yliaktiivisia ja supistuvat liian usein, mikä aiheuttaa tihentynyttä virtsaamistarvetta.

Tällöin puhutaan yliaktiivisesta virtsarakosta. Ei tiedetä, mikä aiheuttaa näiden lihasten liiallista supistumista, mutta sen uskotaan voivan liittyä ummetukseen, liialliseen alkoholin tai kofeiinin nauttimiseen, riittämättömään nesteiden juomiseen tai vaivoihin, jotka vaikuttavat virtsaputkeen ja virtsarakon alaosaan (esimerkiksi toistuvat virtsatietulehdukset).

Mikä aiheuttaa ylivuotoinkontinenssia?

Ylivuotoinkontinenssi johtuu ensisijaisesti tukkeutumasta, joka vaikuttaa virtsarakon toimintaan. Miesten virtsankarkailu voi johtua virtsakivistä, ummetuksesta tai eturauhasen liikakasvusta, jotka voivat aiheuttaa virtsarakon tukkeutumisen.

Vaikka rakko saattaa täyttyä normaalisti, tukos tarkoittaa, että se ei koskaan pääse tyhjentymään kokonaan ja virtsaa jää virtsaputkeen. Virtsarakkoon jääneen virtsan paine kuitenkin kerääntyy tukkeen taakse, mikä aiheuttaa karkailua.

Se voi johtua myös rakkolihaksen ongelmista, joiden vuoksi lihas ei pysty supistumaan kokonaan, minkä seurauksena rakko ei koskaan tyhjene täysin. Tätä vaivaa voi ilmetä ihmisillä, joilla on hermovaurioita (neurogeeninen rakon toimintahäiriö) tai jotka käyttävät tiettyjä lääkkeitä.

Mikä aiheuttaa täydellisen inkontinenssin?

Täydellinen inkontinenssi on virtsankarkailun vakavin tyyppi, jossa virtsarakko ei pysty varastoimaan lainkaan virtsaa. Tämä johtuu yleensä virtsarakon vaurioista synnytyksen seurauksena, selkäydinvammasta tai virtsarakon fistelistä (pieni tunnelimainen aukko, joka voi muodostua virtsarakon ja sen lähialueen, kuten emättimen, väliin).

Inkontinenssin riskitekijät

Jotkin tekijät lisäävät virtsankarkailun ja virtsaamisen ongelmien kehittymisen todennäköisyyttä. Virtsan pidättämiseen liittyviä ongelmia voi esiintyä erityisesti:

• raskauden aikana
• synnytyksen jälkeen (erityisesti alatiesynnytys)
• ikääntyessä
• vaihdevuosien seurauksena
• ylipainosta johtuen
• perintötekijöistä johtuen
• virtsarakon leikkauksen jälkeen tai sen lähialueelle tehdyn leikkauksen (esim. miehellä eturauhasleikkauksen) jälkeen
• tiettyjen lääkkeiden (esimerkiksi hormonikorvaushoito, masennuslääkkeet ja lääkkeet korkean verenpaineen hoitoon, kuten diureetit) sivuoireina
• neurologisten sairauksien (kuten multippeliskleroosi tai Parkinsonin tauti) vuoksi
• liikkumattomuuden takia (fyysisen tai kognitiivisen vamman vuoksi)
• lantionpohjan laskeuman seurauksena

Yleisin virtsankarkailun merkki on virtsan tahaton lirahtelu. Tätä voi tapahtua esimerkiksi nauraessa, yskiessä, aivastaessa, urheillessa tai painavia esineitä nostettaessa.

Pakkoinkontinenssin määrittävä oire on jatkuva ja voimakas virtsaamistarve. Tarve voi laueta myös tavallista helpommin, esimerkiksi juoksevan veden äänen aiheuttamana. Virtsaamistarve voi myös olla tiheä, etenkin yöllä nukkuessa (nokturia). Joskus esiintyy myös virtsankarkailua yhdynnässä tai sen jälkeen.

Ei ole harvinaista kokea myös sekainkontinenssia, jossa ilmenee samanaikaisesti sekä ponnistusinkontinenssin että pakkoinkontinenssin oireita.

Muita oireita ovat:

• virtsaa tulee ulos vain vähän kerrallaan, mutta usein
• tunne siitä, ettei rakko ole koskaan ole tyhjä
• tunne virtsaamistarpeesta pian vessassa käynnin jälkeen
• vaikeudet virtsata
• virtsasuihkun hitsaus
• virtsasuihkun katkonaisuus
• jälkitiputtelu heti virtsaamisen jälkeen

Pakottavaan ja tihentyneeseen virtsaamistarpeeseen voi olla useita syitä, joten on hyvä idea tarkastuttaa oireet terveysalan ammattilaisen vastaanotolla.

Monet saattavat nolostella lääkäriin hakeutumista pissan pidätykseen liittyvien ongelmien vuoksi, mutta on tärkeää käydä tutkituttamassa oireiden syy.

Lääkäri kyselee ensin oireista, milloin ja miten niitä ilmenee. Tämän avulla voidaan tunnistaa, minkä tyyppisestä inkontinenssista on kyse. Lääkäri saattaa ehdottaa virtsaamispäiväkirjan pitoa, jonka avulla pidetään kirjaa oireista (mitä ja kuinka usein juot, virtsaamistarpeen tiheys jne.)

Lääkäri saattaa joutua tekemään tutkimuksia pystyäkseen määrittämään inkontinenssin mahdolliset syyt. Mahdollisesti tarvittavia testejä tai tutkimuksia ovat:

• gynekologinen tutkimus (emättimen, peräsuolen, peniksen)
• virtsanäyte infektion poissulkemiseksi
• ultraäänitutkimus virtsarakkoon mahdollisesti jäävän jäännösvirtsan mittaamiseksi
• virtsarakon tähystys (kystoskopia), jossa ohuella videokameralla varustetulla tähystimellä kuvataan virtsarakon ja -putken rakenteet
• urodynaamiset testit: virtsarakon ja lantionpohjan painemittaus ja virtsasuihkun mittaus

On hyvin epätodennäköistä, että oireiden taustalta löytyvät syyt olisivat vakavia, mutta ne kannattaa selvittää, jotta pissan karkailuun voidaan löytyvä toimiva hoitomuoto.

Joitakin inkontinenssin aiheuttajia, kuten synnytyksen jälkeistä virtsankarkailua ja ikääntymistä, ei voida ehkäistä. On kuitenkin asioita, joilla virtsankarkailun riskiä voidaan vähentää.

• laihduttaminen (auttaa vähentämään virtsarakkoon kohdistuvaa ylimääräistä painetta)
• alkoholin ja kofeiinin vähentäminen
• nesteiden saannin muuttaminen: liiallinen tai liian vähäinen nesteiden nauttiminen voi aiheuttaa virtsanpidätysongelmia

Lantionpohjan harjoitukset

Lantionpohjan lihakset ovat olennainen osa virtsarakon toimintaa, ja niiden heikkeneminen on tärkein syy virtsan vuoto.

Ne ovat vatsaontelon alaosassa sijaitseva lihasryhmä, jonka läpi virtsaputki, emätin ja peräsuoli kulkevat. Näitä lihaksia voidaan vahvistaa lantionpohjan lihasharjoituksia eli kegel-harjoituksia tekemällä. Harjoitteita voidaan käyttää kaikkien inkontinenssin muotojen hoidossa ja ne soveltuvat sekä naisten että miesten virtsankarkailun hoitoon.

Lantionpohjan lihakset löytyvät jännittämällä peräsuolen ympäröiviä lihaksia, kuten virtsasuihkun keskeyttäminen pissaamisen aikana. Lantionpohjan jumppia on monenlaisia, mutta harjoituksia ensi kertaa aloittaessa kannattaa noudattaa seuraavia yksinkertaisia ohjeita:

1. Istu, seiso tai makaa mukavassa asennossa jalat hieman erillään toisistaan.
2. Supista lihakset ja vedä ne sisään ja ylös.
3. Aloita hitain liikkein - purista ja jännitä lihakset enintään 10 sekunnin ajaksi, jos pystyt
4. Rentouta lihakset 3-4 sekunnin ajaksi jokaisen supistuksen välillä.
5. Suorita sitten harjoitukset nopeammin - vedä lihakset sisään ja supista, mutta rentouta välittömästi.
6. Aloita harjoitukset tekemällä 5 hidasta ja 10 nopeaa supistusta. Tee enintään 3 treeniä päivässä.

Lantionpohjan lihasten vahvistaminen ei ainoastaan paranna virtsarakon hallintaa, vaan se voi myös parantaa seksielämää. Ne voivat parantaa orgasmeja ja auttaa erektiohäiriöistä kärsiviä miehiä. Naisilla lantionpohjan lihasharjoittelun aloittaminen voi ehkäistä inkontinenssin esiintymistä raskauden jälkeen.

Kun harjoitusohjelma on tullut tutuksi, liikkeitä voi tehdä milloin ja missä tahansa kenenkään huomaamatta, joten ne on helppo lisätä päivittäiseen rutiiniin. Myös geishakuulia voi käyttää osana lantionpohjan treeniä.

Inkontinenssi voi vaikuttaa elämänlaatuun merkittävästi. Onneksi vaivaan on kuitenkin olemassa monia hoitomenetelmiä ja -vaihtoehtoja.

Virtsankarkailua voi hoitaa itse kotikonstein harjoittamalla lantionpohjan lihaksia ja jos painoa on liikaa, laihduttamalla. Lisäksi vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla voidaan kokeilla estrogeenihoitoa, joka parantaa virtsateiden limakalvojen kuntoa ja näin voi vähentää ponnistaessa ilmaantuvaa virtsankarkailua. Olemassa on myös monenlaisia suojia vuotojen varalle sekä apuvälineitä vaivan hoitoon.

Virtsankarkailusuojat

Saatavilla on monenlaisia suojia, joilla olon voi tehdä mukavammaksi ja varmemmaksi kun vuotoja esiintyy:

• inkontinenssisuojat ja suojahousut (esim. Tena), jotka ovat imukykyisiä ja ehkäisevät ylivuotoja ja hajuja
• lakanat ja patjansuojukset, jotka pitävät sängyn ja huonekalut kuivina, tarkoitettu erityisesti yöllä karkailusta kärsiville
• katetrit - joko kestokatetrina tai matkakatetreina
• kondomiurinaali - lateksinen pussi, johon virtsa valuu

Kuukautissuojia, pikkuhousunsuojia tai tamponeja ei suositella käytettäväksi inkontinenssiin. Vaikka ne ovatkin halvempia vaihtoehtoja inkontinenssisuojille, niiden imukykyisyys ei ole samaa luokkaa ja ne voivat lisäksi ärsyttää ihoa tai pahimmassa tapauksessa vahingoittaa rakkoa.

Virtsarakon koulutus

Virtsarakon uudelleenkoulutus on menetelmä, joka voi auttaa parantamaan virtsanpidätysongelmia ajan kanssa. Tavoitteena on vähentää WC:n käyttökertoja sekä karkailua ja pakottavaa virtsaamistarvetta. Tähän voi hakea apua fysioterapiasta.

Koulutusohjelmassa noudatetaan säännöllistä vessa-aikataulua. Tämä tarkoittaa, että WC:ssä käydään päivän aikana ennaltapäätettyinä aikoina. Jos tarvetta pissata esiintyy määritettyjen aikojen välillä, käytetään tarpeen hallitsemiseksi erilaisia tekniikoita, kuten Kegel- ja rentoutusharjoituksia, jotka auttavat kontrolloimaan virtsaamistarvetta.

Virtsaamiskertojen väliä pidennetään pikkuhiljaa virtsaamistarpeen vähentyessä. Jos menetelmä toteutetaan oikein, merkittäviä parannuksia voidaan yleensä havaita 6–12 viikossa.

Reseptilääkkeet

Jos inkontinenssi ei helpotu elämäntapamuutoksilla tai harjoittelulla, voi sen lääkehoito olla toimiva vaihtoehto.

Yleisin inkontinenssin hoidossa käytetty lääkeryhmä ovat antikolinergiset lääkkeet eli antimuskariinit. Nämä lääkkeet toimivat rentouttamalla virtsarakkoa ympäröiviä lihaksia, minkä seurauksena virtsarakkoon mahtuu virtsaa enemmän, eikä tarvetta pissata esiinny yhtä tiheästi. Yleisimpiä tällaisista lääkkeistä ovat oksibutiniini (Oxybutynin), tolterodiini (Tolterodin, Detrusitol), solifenasiini (Solifenacin, Vesicare).

Jos antikolinergisten lääkkeiden käyttö ei ole mahdollista (esimerkiksi epämiellyttävien sivuvaikutusten vuoksi), lääkäri voi määrätä mirabegronia, joka toimii antikolinergisten lääkkeiden tavoin, auttaen virtsarakon lihaksia rentoutumaan.

Lääkäri saattaa myös määrätä duloksetiinia, SNRI-lääkettä (serotoniinin ja norepinefriinin takaisinotonestäjä). Vaikka valmistetta käytetään yleisimmin masennuksen hoitoon, sillä voi olla parantavia vaikutuksia virtsaputken lihaksiin ja niiden hallintaan.

Leikkaus ja toimenpiteet

Jos reseptillä saatavat lääkkeet eivät tuo helpotusta, lääkäri voi harkita leikkaushoitoa tai muita toimenpiteitä. Erilaisille inkontinenssin tyypeille on olemassa useita toimenpiteitä, mukaan lukien nauhaleikkaus (TVT-leikkaus), pistoshoito polyakrylamidihydrogeelillä tai botuliinilla, katetrointi ja sähköstimulaatio (kuten TENS-laite).

Jokaiseen toimenpiteeseen liittyy omat riskinsä ja komplikaationsa, joten on tärkeää, että niistä keskustellaan perusteellisesti.

euroClinixin valikoimaan kuuluvat Detrusitol ja Vesicare-lääkkeet. Voit hakea reseptiä voi hakea sähköisesti verkossa täytettävän konsultaation kautta, jonka perusteella lääkäri arvioi hoidon tarpeen. Yhteistyössä kanssamme toimiva apteekki annostelee ja lähettää valmisteet suoraan kotiosoitteeseesi yleensä jo saman arkipäivän aikana.