Korkea kolesteroli

Kolesteroli on välttämätön solukalvojen rakennusaine, jota tarvitaan myös hormonien, sappihappojen ja D-vitamiinin muodostamisessa. Ihmisen elimistö tuottaa kolesterolia itse, joten sen saaminen ruoasta ei ole välttämätöntä. Kolesteroli kulkeutuu verenkiertoon eri proteiinien välityksellä. Kun kolesteroli ja proteiinit yhdistyvät, niistä syntyy lipoproteiineiksi kutsuttu yhdiste. Sitä löytyy muun muassa eläinperäisistä ravintorasvoista, rasvaisista maitotuotteista, lihasta ja lihavalmisteista sekä kananmunista. Ruoasta saatavan kolesterolin vaikutus veren kolesterolipitoisuuteen vaihtelee yksilöittäin, riippuen siitä, millaiset ruokatottumukset ihmisellä on.

Runsas ruoasta saatu kolesteroli lisää veren kolesterolipitoisuutta, mikä edistää valtimoiden kovettumista. Kolesterolit kulkeutuvat veren mukana, jossa LDL-kolesteroli aiheuttaa verisuonten kalkkeutumista eli ateroskleroosia. Suurentunut veren kolesterolipitoisuus lisää verisuonten kalkkeutumista. Jos kolesteroli on liian korkea, valtimot voivat ahtautua ja tukkeutua, mikä nostaa riskiä sydän- ja verisuonitautien puhkeamiselle.

Usein puhutaan "hyvästä kolesterolista" ja ”pahasta kolesterolista”. HDL-kolesterolia kutsutaan hyväksi kolesteroliksi, kun taas LDL-kolesterolia pahaksi kolesteroliksi. Korkea HDL-pitoisuus suojaa elimistöä ateroskleroosilta. Jos taas LDL-kolesterolipitoisuus on korkea, se voi aiheuttaa vakaviakin sydän-ja verisuonitauteja.

LDL-kolesteroli

Mataliheyksiset lipoproteiinit tai LDL-kolesteroli tunnetaan paremmin nimellä "paha kolesteroli". Nämä proteiinit ovat vastuussa kolesterolin kuljettamisesta tarvittaviin soluihin, mutta kohonnut LDL-taso tarkoittaa, että kolesterolia on liikaa. Tämä puolestaan johtaa siihen, että ylimääräinen kolesteroli kertyy valtimon seinämiin, mikä tunnetaan myös nimellä ateroskleroosi. Ajan myötä kolesteroli kertyy asteittain valtimoihin, tukkien verisuonet ja rajoittaen verenkiertoa. Sydämen on tällöin työskenneltävä kovemmin pumpatakseen verta ympäri kehoa, mikä voi johtaa vakaviin komplikaatioihin kun elimet eivät saa enää tarvitsemiaan happea ja ravinteita.

HDL-kolesteroli

HDL-kolesteroli eli hyväksi kutsuttu kolesteroli on välttämätöntä kolesterolin kuljettamiseksi soluista takaisin maksaan. Näin HD-kolesteroli estää kolesterolin kertymistä valtimoihin.

VLDL- ja IDL-kolesteroli

VLDL ja IDL-lipoproteiineilla on myös rooli ateroskleroosin aiheuttajana. Ne ovat vastuussa kolesterolin sekä triglyseridien kuljettamisesta kehossa. Triglyseridit ovat rasvoja ja sokeria sisältäviä lipidejä. Ne ovat yksi kehon tärkeimmistä energialähteistä, mutta LDL-kolesterolin tavoin niiden liiallinen määrä voi johtaa rasvan kertymiseen valtimoihin. Korkeat triglyseridipitoisuudet johtuvat useimmiten epäterveellisistä elämäntavoista, ja niitä voi esiintyä yksinään tai samanaikaisesti korkean kolesterolin kanssa.

Korkea kolesterolia ei voi havaita ulkoisesti, eikä se välttämättä aiheuta minkäänlaisia oireita. Tästä syystä säännöllisissä terveystarkastuksissa käyminen on tärkeää, erityisesti jos kuulut riskiryhmään, jotta hoito saadaan aloitettua nopeasti ja vakavammat komplikaatiot saadaan ennaltaehkäistyä.

Korkeat kolesterolitasot johtuvat yleensä huonoista elämäntavoista, kuten runsaasti tyydyttyneitä rasvoja ja transrasvoja sisältävästä ruokavaliosta sekä vähäisestä liikunnasta. LDL-kolesterolia eli pahaa kolesterolia nostavia elintarvikkeita ovat esimerkiksi punainen liha, juusto, silava (sian nahanalainen rasva), voi, kerma ja rasvaiset maitotuotteet. Ylipaino nostaa myös kohonneen kolesterolin riskiä, erityisesti niillä, joilla rasvaa kertyy vyötärön ympärille, sillä tällöin maksaan kulkeutuneiden rasvahappojen määrä on normaalia suurempi.

Jotkut sairaudet voivat altistaa HDL-arvon kohoamiselle. Näitä ovat diabetes, korkea verenpaine tai maksa-tai munuaissairaudet. Kyseisten sairauksien asianmukainen hoito auttaa yleensä alentamaan LDL-kolesterolin määrää. Joillakin ihmisillä kolesteroliongelmat voivat johtua myös perinnöllisistä syistä, jolloin kolesterolin normaali tuotanto on häiriintynyt geenimuunnoksen seurauksena.

Muita syitä ja riskitekijöitä ovat:

• ikä – yli 50-vuotiailla miehillä ja naisilla vaihdevuosien jälkeen riski kasvaa
• kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyroidismi) - kilpirauhanen voi nostaa LDL-kolesterolia ja triglyseridiarvoja
• tupakointi
• suvussa esiintyneet sydän- ja verisuonisairaudet
• munuais- tai maksaongelmat
• etninen tausta

Joihinkin näihin riskitekijöihin ei ole mahdollista vaikuttaa, minkä vuoksi on erityisen tärkeää keskittyä niihin tekijöihin, joihin itse voi vaikuttaa, kuten painoon, ruokavalioon sekä liikunnan määrään.

Korkeaa kolesterolia on kuvailtu sen oireettomuuden vuoksi näkymättömäksi viholliseksi. Oireet ilmaantuvat useimmiten vasta silloin, kun tilanne on jo edennyt vakavaksi, ja plakki on ehtinyt tukkia verisuonet ja kehittynyt valtimotaudiksi. Tällöin oireina voi esiintyä rintakipua, hengenahdistusta, väsymystä tai ihon rasvapatteja. Myös silmät voivat oireilla, jolloin niiden ympärille muodostuu vaalea rengas. Kyseessä ovat silmäluomille muodostuvat kolesterolikeräytymät, mutta ne voivat olla myös merkki jostakin muusta vaivasta.

Korkean kolesterolin riskinä on erityisesti ateroskleroosi, joka on valtimonrasvoittumistauti, eli verenkiertoelimistön sairaus. Ateroskleroosissa kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin ja muodostaa paikallisia kohoumia, sekä kaventaa valtimon onteloita. Sen ilmenemismuotoja ovat sepelvaltimotauti sekä aivoverenkierron sairaudet, jotka taas voivat johtaa jopa sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen. Korkea kolesteroli lisää myös riskiä sydämen kroonisiin sairauksiin ja veritulppiin.

Koska fyysisiä oireita ilmenee harvoin, arvojen säännöllinen mittaaminen on tärkeää, varsinkin niillä, jotka kuuluvat riskiryhmään. Aikainen diagnosointi on tärkeää, sillä diagnosoimaton korkea kolesterolitaso voi aiheuttaa verenkiertoelimistön häiriöitä, kuten:

• korkea verenpaine aiheutuu siitä, että sydän joutuu rasittamaan pumppaamaan verta ympäri kehoa ahtautuneiden valtimoiden vuoksi
• kaulavaltimotauti - kolesteroli vaurioittaa kaulavaltimoiden sisäpintaa, mikä saa kolesterolin kertymään sen alle ajan kanssa
• sepelvaltimotauti / iskeeminen sydänsairaus aiheutuu, kun valtimot tukkeutuvat osittain kolesterolin kertymisen vuoksi
• rytmihäiriöt (epäsäännöllinen sydämensyke)
• perifeerinen valtimotauti (PAD) - jossa plakin kertyminen tukkii veren virtauksen alaraajoihin
• pitkäaikainen sydämen vajaatoiminta aiheutuu, kun sydän ei voi täyttyä verellä tai on liian heikko pumpatakseen verta ympäri kehoa
• angina pectoris (rintakipu rasituksessa)
• alkoholista johtumaton rasvamaksa - ylimääräinen rasva kerääntyy maksaan

Monet näistä sairauksista aiheuttavat vain vähän oireita tai ei ollenkaan, ja ne havaitaan vasta, kun komplikaatiot ovat vakavampia. Vakavampiin, usein henkeä uhkaaviin komplikaatioihin lukeutuvat:

• halvaukset verenvirtauksen aivoihin estyessä
• kardiogeeninen sokki, kun sydämen kyky pumpata riittävästi verta elintärkeisiin elimiin heikkenee
• sydänkohtaukset, kun veren virtaus sydämeen estyy kokonaan valtimoihin kertyneen kolesterolin vuoksi, mikä voi aiheuttaa arpikudoksen kertymistä sydämeen ajan myötä.
• äkillinen sydämenpysähdys
• fibroosi ja kirroosi - vakavat maksatulehdukset

Kohonneen kolesterolin komplikaatiot voivat olla vakavia, mutta useimmissa tapauksissa ne on kuitenkin mahdollista ehkäistä. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa sydämen terveyden parantamista.

Monella suomalaisella on tietämättään geneettinen alttius kolesterolin kertymiseen elimistössä. Tätä kutsutaan nimellä FH eli familiaalinen hyperkolesterolemia. Tällöin arvot voivat kohota jo nuorena, ja kyseessä on geneettinen perinnöllinen sairaus. Siinä hyvää kolesterolia tuottavat LDL-reseptorit ovat vialliset tai puuttuvat kokonaan, mikä johtaa kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin korkeaan pitoisuuteen veressä jo nuorella iällä. FM nostaakin sepelvaltimotaudin riskiä merkittävästi, ja harvinaisissa tapauksissa sitä ilmenee jo lapsuudessa.

Familiaalisen hyperkolesterolemian todennäköisyys voidaan testauttaa geenitestillä, jossa voidaan tunnistaa sen aiheuttavia geenimutaatioita. Suomessa esiintyy enimmäkseen kahdeksaa erilaista geenimutaatiota, jotka on tunnistettu ja jaoteltu alueittain.

Koska korkea kolesteroli ei aiheuta ilmeisiä oireita ennen fyysisten ongelmien ilmenemistä, ainoa tapa tietää omat arvonsa on testillä, jossa mitataan veren rasva- eli lipidiarvot. Tämä tapahtuu yleensä verikokeella, johon kuuluu joko sormenpäästä tai ruiskulla käsivarresta otettu verinäyte. Kolesterolin aiheuttamien komplikaatioiden todennäköisyyden arviointiin käytetään myös riskilaskuria (Suomessa FINRISKI-laskuri).

Kokonaiskolesterolitason (fP -Kol) tulisi olla alle 5 mmol/L. LDL-arvojen (fP -Kol-LDL) viitearvot ovat alle 3 mmol/l, kun taas HDL:n (eli ns. hyvän kolesterolin, fP -Kol-HDL) suositeltavat kolesteroliarvot ovat yli 1,0 mmol/l miehillä ja 1,2 mmol/l naisilla. Lääkäri tai apteekki voi suositella kolesterolin mittausta, erityisesti jos sille on altistavia riskitekijöitä. Kokeessa tarkistetaan myös triglyseridipitoisuudet (fP -Trigly), jonka tavoitetaso on alle 1.7 mmol/l. Tuloksista keskustellaan potilaan kanssa sekä mietitään mahdollisia hoitovaihtoehtoja, jos kokonais- ja LDL-kolesteroliarvot todetaan liian korkeiksi.

Kolesterolin mittaamista tulee jatkaa koko elämän ajan, vaikka käytössä olisikin jo valmiste sen hoitoon, lääkityksen toimivuus säännöllisin väliajoin on tärkeää varmistaa .

Kolesterolin alentaminen on mahdollista itse ruokavalion muutoksilla vähentämällä erityisesti tyydyttyneitä rasvoja sisältävien ruokien syöntiä. Terveellistä ruokavaliota tulisi noudattaa säännöllisesti, jotta kolesterolipitoisuus pysyisi hyvälaatuisena. Arvoihin vaikuttaa usein myös ihmisen paino, joten liikunta on myös hyvä tapa pitää ne kurissa.

Veren kolesterolipitoisuutta voi myös alentaa reseptilääkkeillä, joita on mahdollista tilata turvallisesti verkkosivuiltamme yksinkertaisen lääkärin konsultaation avulla.

Elämäntapamuutokset

Yleisin tapa alentaa LDL-tasoja on elämäntapojen muuttaminen. Yleensä tämä tarkoittaa fyysisen aktiivisuuden lisäämistä ja muutoksia ruokavalioon.

Suurin muutos ruokavaliossa on se, minkälaisia ​​rasvoja syö. Ruoat, jotka sisältävät runsaasti tyydyttyneitä ja transrasvoja, kuten kakut, rasvaiset lihat, kookosöljy ja täysrasvaiset maitotuotteet, nostavat kaikki LDL-kolesterolitasoja. Kolesterolia alentavan ruokavalion avain on näiden rasvojen korvaaminen terveellisemmillä, tyydyttymättömiä rasvoja sisältävillä valmisteilla. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi kala- ja kasviöljyt. On olemassa myös muita kolesterolia alentavia ruokia, kuten täysjyvävilja ja soija, jotka eivät ainoastaan ​​alenna haitallisia LDL-arvoja, vaan nostavat myös hyödyllisiä HDL-arvoja.

Liikunta auttaa myös alentamaan kolesterolia. Suositus on 150 minuuttia keskiraskasta liikuntaa viikossa, kuten reipasta kävelyä, tanssia tai pyöräilyä. Vaihtoehtoisesti voi suorittaa 75 minuuttia raskasta liikuntaa, kuten juoksua, uintia tai urheilua. Sekä terveellinen ruokavalio että liikunta auttavat myös painonpudotuksessa. Normaalipaino auttaa pitämään sydämen terveenä ja vähentämään muita lihavuuteen liittyviä komplikaatioiden riskiä.

Tupakoinnin lopetus vähentää myös merkittävästi korkean kolesterolin riskiä. Tämä johtuu siitä, että tupakoinnin aiheuttama terva kerääntyy valtimoihin, mikä johtaa siihen, että kolesteroli kertyy helpommin valtimoiden seinämiin.

Reseptilääkkeet

Jos kolesteroliarvot ovat kuitenkin liian korkeat tai niiden hallinta ei onnistu pelkillä elämäntapamuutoksilla, lääkäri voi määrätä kolesterolia alentavaa lääkettä. Suositeltu hoito riippuu veren LDL-, HDL- ja triglyseridipitoisuuksista ja siitä, kuinka suuri riski vakaviin terveysongelmiin, kuten sydänsairauksiin tai aivohalvaukseen sairastumiseen on.

Yleisimmin määrätty lääkeryhmä korkean kolesterolin hoitoon ovat statiinit. Ne toimivat estämällä kolesterolin tuotannosta vastaavia maksaentsyymejä. Statiineja voidaan määrätä, jos riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin korkean kolesterolin vuoksi on korkea, vaikka olisitkin muuten terve. Statiineja voidaan määrätä myös silloin, jos komplikaatioita on jo ilmaantunut.

Statiineja on useita eri tyyppejä, ja niitä on markkinoilla sekä rinnakkaislääkkeinä eli geneerisinä että merkkiversioina. euroClinixin tämän hetkiseen valikoimaan kuuluvien statiinien vaikutustavat ovat samanlaiset, ja auttavat tehokkaasti korkean kolesterolin hallinnassa:

• Simvastatin eli simvastatiini (tunnetaan parhaiten kauppanimellä Zocor)
• Atorvastatin eli atorvastatiini (tunnetaan parhaiten kauppanimellä Lipitor)

Toinen valmiste voi joskus soveltua toista paremmin, ja lääkäri voi suositella vaihtoehtoista statiinia, jos kokeillusta valmisteesta on aiheutunut sivuoireita. Muita Suomessa käytössä olevia statiinilääkkeitä ovat fluvastatiini, lovastatiini, pravastatiini ja rosuvastatiini. Tarvittaessa statiinihoidon rinnalle voidaan lisätä kolesterolin imeytymistä vähentävä etsetimibi tai nikotiinihappo.

euroClinixin valikoimaan kuuluu tällä hetkellä kaksi kolesterolilääkettä: Simvastatin ja Atorvastatin. Ennen tuotteen tilausta pyydämme sinua täyttämään lyhyen verkkokonsultaation, jonka lääkärimme käsittelee luottamuksellisesti ja jonka perusteella lääkityksen soveltuvuus arvioidaan. Jos lääkäri hyväksyy tilauksen, resepti voidaan myöntää ja lääkkeet lähetetään yhteistyöapteekistamme ilmoittamaasi osoitteeseen UPS:n express-kuljetuksena. Jos lääkärillä on syy olla myöntämättä reseptiä, sinulta ei luonnollisesti veloiteta mitään, mutta tarvittaessa sinulle voidaan suositella jotakin toista hoitovaihtoehtoa.