Voiko hormonaalista ehkäisyä käyttää vielä yli 40-vuotiaana?

Naisen hedelmällisyys laskee merkittävästi 30-vuotiaana. Tämä johtuu siitä, että naisilla on syntyessään noin 1–2 miljoonaa munasolua, mikä on laskenut noin 400 000:een kuukautisten alkaessa. Jokaisen ovulaation yhteydessä kehoon hajoaa ja imeytyy satoja munasoluja, sillä vain terveet munasolut säilyvät hengissä. Tämä tarkoittaa, että munasoluvarasto on vähentynyt merkittävästi 30.ikävuoteen mennessä.

Tutkimukset osoittavat, että tässä iässä naisilla on 20-25 % mahdollisuus tulla raskaaksi jokaisen kierron aikana. Mahdollisuus on siis edelleen olemassa, joten ehkäisyn käyttö on tärkeää vielä 40-vuotiaanakin. Tämän ikäisiin naisiin sovelletaan kuitenkin erilaista ohjeistusta. Tämä johtuu siitä, että tiettyjen ehkäisymenetelmien käytön riskit lisääntyvät iän myötä.

Naiset voivat lopettaa ehkäisyn käytön vuoden kuluttua viimeisistä kuukautisistaan eli vaihdevuosien jälkeen. Vaihdevuodet aiheutuvat kun hormonitaso laskee iän myötä, mikä saa kuukautiskierron muuttumaan epäsäännölliseksi ja lopulta pysähtymään. Tämä tapahtuu yleensä 45-55 vuoden iässä.

Jos käytössä on jo hormonaalinen ehkäisy, voi olla vaikeaa arvioida, milloin vaihdevuodet ovat alkaneet, ehkäisyn hormoneihin kohdistuvien vaikutusten vuoksi. Yleensä 55 vuoden iän jälkeen mahdollisuudet raskaaksi tuloon ovat kuitenkin hyvin alhaiset, vaikka kuukautiset eivät olisikaan vielä loppuneet.

Lyhyt vastaus on kyllä, yli 40-vuotiaat naiset voivat käyttää hormonaalista ehkäisyä. Itse asiassa sillä voi olla useita etuja tämän ikäisille naisille, jotka kärsivät epäsäännöllisistä tai kivuliaista kuukautisista. Hormonaaliset ehkäisymenetelmät eivät kuitenkaan sovellu kaikille yli 35-vuotiaille naisille, ja ennen niiden käytön aloittamista tulee aina keskustella lääkärin kanssa.

Jos komplikaatioiden riski on alhainen, hormonaalisia ehkäisyvalmisteita voidaan käyttää turvallisesti ikäryhmästä riippuen.

Yhdistelmäehkäisypillereitä, emätinrengasta ( NuvaRing), ehkäisyruisketta tai ehkäisylaastaria voi käyttää 50-vuotiaaksi asti. FSRH Clinical Guidelines-ohjeistuksen mukaan paras ehkäisypilleri 40 vuotta täyttäneiden naisten käyttöön on yhdistelmäehkäisypilleri, joka sisältää pienen annoksen synteettistä estrogeenietinyyliestradiolia (30 mcg tai vähemmän) sekä synteettisenä keltarauhashormonina joko levonorgestreelia tai noretisteronia. Tällaisiin e-pillereihin lukeutuvat muun muassa Microgynon ja Rigevidoncont. 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien naisten ei kuitenkaan pidä käyttää yhdistelmäehkäisypillereitä.

Minipilleriä (pelkkää keltrauhashormoni progestiinia sisältävä pilleri) ja ehkäisykapselia voidaan käyttää 55-vuotiaaksi asti. Kohdunsisäistä ehkäisintä eli kierukkaa voi käyttää turvallisesti yli 40-vuotiaana, aina 55-vuotiaaksi asti. Jos kierukka asetetaan ennen 45-vuoden ikää, se voidaan jättää paikoilleen vaihdevuosiin asti. Kierukkaa ei kuitenkaan pidä jättää liian pitkäksi aikaa, sillä se voi lisätä infektioriskiä.

Myös jälkiehkäisyä voi käyttää tarvittaessa suojaamattoman seksin jälkeen.

Kuinka kauan hormonaalisia ehkäisyvalmisteita voi käyttää:

Voiko kuparikierukkaa käyttää yli 40-vuotiaana?

Vaikka kuparikierukka ei ole hormonaalinen ehkäisymenetelmä, sen käyttöä voi jatkaa yli 40-vuotiaana. Hormonikierukan tavoin se voidaan pitää paikallaan siihen asti, kun viimeisistä kuukautisista on kulunut vuosi.

Nuorempien naisten hormonaalisen ehkäisyn käyttöön liittyvä vakavien komplikaatioiden riski on alhainen. Mitä pidempään hormonaalista ehkäisyä käytetään ja mitä vanhemmaksi, kyseisten riskien todennäköisyys kasvaa, varsinkin jos käytössä ovat yhdistelmäehkäisypillerit.

Kaksi keskeisintä riskiä, ​​jotka tulee ottaa huomioon hormonaalista ehkäisyä harkitessa yli 40-vuotiaana, ovat veritulpat ja syöpä.

Veritulppa

Veren hyytyminen on kehon luonnollinen prosessi, jonka tarkoitus on parantaa verisuonia ja estää liiallista verenvuotoa suonen vaurioituessa. Tyypillisesti hyytymät liukenevat luonnollisesti vaurion parantuessa. Joskus valtimon sisään muodostuu kuitenkin tukkeuma, joka ei liukene, jolloin tilanne voi olla vaarallinen.

Epänormaaleja verihyytymiä esiintyy yleisimmin jalassa, jolloin puhutaan syvästä laskimotromboosista eli laskimotukoksesta. Hyytymä voi myös irrota ja kulkeutua keuhkoihin, mikä rajoittaa verenkiertoa kriittisesti. Tämä tunnetaan nimellä keuhkoembolia eli keuhkoveritulppa.

Hormonaaliset ehkäisymenetelmät voivat aiheuttaa veritulppia. Eräissä tutkimuksissa on havaittu, että riski voi olla jopa 9-kertainen kuin niillä, jotka eivät käytä hormonaalista ehkäisyä. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu myös, että ikä on lisäksi merkittävä verihyytymien riskitekijä. Yhdistettynä hormonaaliseen ehkäisyyn riski kasvaa entisestään.

Jos haluat käyttää ehkäisypillereitä ja olet yli 35-vuotias, lääkäri haluaa varmistaa, ettei veritulpan riskisi ole kohonnut. Riskitekijöitä ovat muun muassa:

• tupakointi
• runsas alkoholin käyttö
• korkea verenpaine
• ylipaino
• suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, aivohalvaukseen tai sydänkohtaukseen
• suvussa on esiintynyt veritulppia
• migreeni

Jos et ole varma, koskevatko jotkin näistä tekijöistä itseäsi, ota yhteyttä terveysalan ammattilaiseen keskustellaksesi asiasta.

Syöpä

Hormonaaliseen ehkäisyyn liittyy myös lisääntynyt riski sairastua tiettyihin syöpiin.

Niistä tutkituin on rintasyöpä. Hormonaalista ehkäisyä käyttävillä naisilla on todettu voivan olla 20 % suurempi riski sairastua rintasyöpään kuin naisilla, jotka eivät ole koskaan sitä käyttäneet. Tämä riski kasvaa mitä pidempään hormonaalista ehkäisyä käytetään. Riski ei ole kohonnut naisilla, jotka eivät ole käyttäneet suun kautta otettavia ehkäisyvalmisteita viimeisten 10 vuoden aikana.

Toinen hormonaalisen ehkäisyn käyttöön liittyvä syöpä on kohdunkaulan syöpä. Eräässä tutkimuksessa osoitettiin, että naiset, jotka eivät ole käyttäneet e-pillereitä 5 vuotta kauempaa, on 10 % suurempi syöpäriski, ja tämä riski kaksinkertaistuu 5–9 vuoden käytön jälkeen. Rintasyövän tapaan riski kuitenkin pienenee asteittain ehkäisypillereiden lopettamisen jälkeen.

Hormonaaliset ehkäisyvalmisteet eivät kuitenkaan suurenna riskiä kaikkiin syöpiin. Jotkin tutkimukset ovat itse asiassa osoittaneet, että oraalisten ehkäisymenetelmien käyttö vähentää kohdun limakalvon, paksusuolen ja munasarjasyövän kehittymisen riskiä.

Jos suvussa on esiintynyt rinta- tai kohdunkaulansyöpää tai riski sairastua jompaan kumpaan on kohonnut, lääkäri ei todennäköisesti suosittele hormonaalisen ehkäisyn käyttöä. Epäsäännöllinen verenvuoto tai selittämätön verenvuoto emättimestä voi myös olla tiettyjen syöpien merkki, joten lääkäri varmistaa ennen ehkäisyn määräämistä, ettei tällaisia oireita ole.

Vaikka ensimmäiset vaihdevuosioireet (kuten kuumat aallot, yöhikoilu, kuukautisten epäsäännöllistyminen tai emättimen kuivuus) ilmaantuisivat, voidaan hormonaalisen ehkäisyvalmisteen käyttöä jatkaa edelleen. Tätä ajanjaksoa kutsutaan perimenopaussiksi eli esivaihdevuosiksi, jotka ovat luonnollinen siirtymä vaihdevuosiin.

Hormonaalisen ehkäisyn käyttö voi itse asiassa lievittää vaihdevuosioireita ja ehkäistä niiden komplikaatioita, kuten osteoporoosia. Tästä syystä alle 50-vuotiaille naisille voidaan joissain tapauksissa määrätä hormonikorvaushoidon sijaan hormonaalinen yhdistelmäehkäisy.

Voiko hormonaalista ehkäisyä käyttää samaan aikaan hormonikorvaushoidon kanssa?

Hormonikorvaushoito on yleensä ensisijainen hoito menopausaalisille naisille. Jos hormonaalisen ehkäisyn käyttöä halutaan jatkaa, vaihtoehtoja on olemassa muutama.

Hormonikierukkaa voidaan käyttää yhdessä vain estrogeenia sisältävän hormonikorvaushoitovalmisteen kanssa endometriumin (kohdun limakalvojen) suojaamiseksi. Tämä hoitovaihtoehto on tarkoitettu vain naisille, joille on tehty kohdunpoisto.

Syklisen hormonikorvaushoidon, jota käytetään esivaihdevuosi-ikäisillä naisilla, joilla on vielä kuukautiset, kanssa voidaan käyttää mitä tahansa pelkkää progestiinia sisältävää menetelmää (esim. minipillerit, kapseli ja hormonikierukka).

Jos huomaat vaihdevuosien merkkejä, ota ensin yhteyttä lääkäriin, varsinkin jos käytössäsi on hormonaalinen ehkäisy.

Se, että raskaaksi tulo ei ole enää mahdollista, ei tarkoita että ehkäisyn käyttö tulisi lopettaa. Iäkkäämmillä naisilla on edelleen riski saada sukupuolitauti. Esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestö Age UK:n julkaisemassa artikkelissa raportoitiin ikäihmisten saamien sukupuolitautitartuntojen määrän kasvaneen Isossa-Britanniassa 23 % vuosien 2014–2018 välillä.

Turvallisimmat ehkäisymenetelmät iäkkäämmille naisille ovat este-ehkäisymenetelmät. Nämä ovat välineitä, jotka fyysisesti estävät siemennesteen pääsyn emättimeen ja voivat suojata myös sukupuolitaudeilta. Estemenetelmiä ovat:

• miesten kondomit
• naisten kondomit
• pessaari*

*Ei suojaa luotettavasti sukupuolitaudeilta.

Pariskunnat voivat valita myös sterilisaation. Miehillä tämä toimenpide tunnetaan vasektomiana. Molemmat toimenpiteet ovat pysyviä, joten raskaaksi tulemisesta ei enää tarvitse huolehtia.

Sterilisaatio on kuitenkin yleensä suunnattu vain yli 30-vuotiaille, joilla on lapsia tai jotka eivät todennäköisesti tule koskaan saamaan lapsia. Se on iso päätös, joten asiasta tulee keskustella perusteellisesti lääkärin kanssa. Toimenpide ei suojaa sukupuolitaudeilta, joten este-ehkäisymenetelmää tulee käyttää aina tarvittaessa.