Hiustenlähtö

Hiusten oheneminen ja väheneminen kuuluu normaaliin ikääntymiseen sekä miehillä että naisilla. Koska hiusten kasvuaika lyhenee iän myötä, niitä myös irtoaa useammin.

Iän lisäksi yleisimpiä syitä hiustenlähdön taustalla ovat:

• Perintötekijät
• Stressi
• Jokin sairaus, tauti tai siihen liittyvä lääkitys
• Ympäristötekijät

Mikäli olet 25 – 45 -vuotias mies ja kärsit hiustenlähdöstä ohimoiden, päälaen ja hiusrajan alueella, tai hiusten harvenemisesta ja ohenemisesta muualla pään alueella, on oireiden aiheuttaja todennäköisesti miestyyppinen kaljuuntuminen.

Miestyyppinen kaljuuntuminen (androgeeninen alopecia)

Dihydrotestosteroni eli DHT (5-alfa-dihydrotestosteroni) on mieshormoni, joka vaikuttaa elimistön hiustentuotantoon sekä miehillä että naisilla. DHT on alun perin testosteronista muodostuva, vahvempi mieshormonin muoto. Sen on myös havaittu olevan merkittävä syy miestyyppiseen hiustenlähtöön: hiusten syklinen kasvuvaihe kestää tyypillisesti 2-6 vuotta, jonka jälkeen hiusnysty siirtyy muutamia kuukausia kestävään lepotilaan. Tällöin hiuksen kasvu pysähtyy ja hius tipahtaa pois. Hiustenlähdön alkaessa hiusten kasvuvaiheesta tulee merkittävästi lyhyempi, hiuspohja ohenee ja lopulta hiusten kasvu loppuu kokonaan.

DHT heikentää hiustuppien kasvulle elintärkeiden ravintoaineiden imeytymistä, jonka vaikutuksesta kasvuvaiheessa olevien hiustuppien määrä päänahassa vähenee. Samanaikaisesti hormonille yliherkät hiustupet alkavat pienentyä ja niiden elinikä lyhenee. Tämän seurauksena lepovaiheessa olevien hiustuppien määrä lisääntyy, ja vahvojen ja terveiden hiusten tuotanto hidastuu. Vähitellen karvatupet surkastuvat kokonaan.

Miestyyppinen kaljuuntuminen (Androgenic Alopecia) on yleisin androgeenisen hiustenlähdön muoto: jopa noin 95% kaikista hiustenlähtötapauksista miehillä on androgeenisen alopecian aiheuttamia. Perintötekijät ovat merkittävä hiusten harvenemista aiheuttava tekijä: useimmissa tapauksissa syy hiustenlähtöön ovat dihydrotestosteronille eli DHT:lle geneettisesti yliherkät hiustupet, jotka mies on perinyt geeneissään. Miestyyppinen kaljuuntuminen on suomalaisessa perimässä niin yleistä, että sitä esiintyy jossakin määrin lähes jokaisella miehellä.

Androgeneettistä kaljuuntumista voi esiintyä myös naisilla, mutta naisilla se ei johda normaalisti varsinaiseen kaljuuntumiseen, vaan ilmenee hiusten ohenemisena pääasiassa ohimoiden ja päälaen alueilla.

Pälvikalju (alopecia areata)

Pälvikalju on autoimmuunitauti, joka ilmenee jaksoittain kaljuina läikkinä ympäri päätä. Läikkien ilmestymistä voi ennakoida alueiden kutina tai aristus. Pälvikaljua voi esiintyä hiusten lisäksi parrassa ja jalka- tai käsikarvoissa. Pälvikaljulle altistavat atooppinen ihottuma, vitiligo ja kilpirauhasen sairaudet. Tautia ei kuitenkaan pystytä ehkäisemään ennalta, eikä sille ole olemassa tehokasta hoitokeinoa.

Alopecia totalis

Nimensä mukaisesti alopecia totalis johtaa koko pään totaaliseen kaljuuntumiseen. Se voi ilmetä ensin läiskikkäänä pälvikaljuna, tai se saattaa edetä niin nopeasti, ettei läiskiä ehditä edes huomata ennen täydellistä kaljuuntumista.

Diffuusi pälvikalju

Diffuusi pälvikaljun muoto on vaikeampi todeta, koska läiskien sijaan se ilmenee hajanaisemmin ympäri päätä ja se voidaan helposti sekoittaa telogeeniseen tai androgeeniseen hiustenlähdön muotoon. Tyypillistä tässä muodossa on äkillinen hiusten oheneminen ympäri päätä. Vaivaa esiintyy erityisesti nuorilla naisilla, ja heillä sen voi havaita usein hiusten jakauksen levenemisenä.

Telogeeninen hiustenlähtö (alopecia teffluvium)

Telogeenisen hiustenlähdön taustalla on usein stressi, ja sitä esiintyy esimerkiksi synnytyksen, rajun dieetin tai jonkin sairauden seurauksena. Tällöin puhutaan akuutista alopecia teffluviumista, jolloin hiusten kasvusykli on häiriintynyt ja karvatupet ovat siirtyneet lepovaiheeseen ennenaikaisesti. Kasvu palautuu kuitenkin normaaliksi yleensä noin puolen vuoden sisällä. Kroonista telogeenisen hiustenlähdön muotoa esiintyy yleensä keski-ikäisillä naisilla, ja kyseessä on kestoltaan pitkäaikaisempi, jopa vuosia kestävä vaiva.

Muita hiustenlähdön muotoja ovat esimerkiksi tiukkojen lettien tai muiden kampauksien aiheuttama voimakas vetäminen eli triction alopecia. Kemiallinen käsittely ja liiallinen muotoilu voivat myös vaurioittaa hiuksia. Lisäksi muut hiuspohjan sairaudet, kuten atooppinen ekseema, tali-ihottuma tai päänahan silsa voivat vaikuttaa tukan kasvuun ja ohenemiseen.

Kaljuuntuminen alkaa tavallisesti 30-40 vuoden iässä ja sen etenemisnopeus on yksilökohtaista. Joskus hiukset alkavat lähteä kuitenkin jo aiemmin, jopa alle kaksikymppisenä: nuorella iällä alkavan hiustenlähdön ensioireena on usein kaljuuntuminen ohimoilta, jota seuraa hiusten harveneminen päälaelta ja muualta pään alueelta. Nuorilla hiusten oheneminen tapahtuu yleensä muita miehiä nopeammin. Ranskalaistutkimuksessa havaittiin nuorena kaljuuntuneiden omaavan muita korkeamman riskin sairastua eturauhassyöpään.

Nopean tai äkillisen hiustenlähdön syitä voivat kuitenkin olla myös muut tekijät kuten raju painonpudotus tai ravintoaineiden (esimerkiksi biotiinin) puutostila. Kaljuuntumisen alkaessa nuorena on käynti dermatologin vastaanotolla suositeltavaa, jotta sen todellinen syy voidaan selvittää.

Kaljuuntumista estävän lääkehoidon lisäksi avun hiustenlähtöön voi saada myös esimerkiksi hiuspohjan säännöllisestä pesusta, ravinnosta ja terveellisistä elämäntavoista.

5 vinkkiä kaljuuntumisen ehkäisemiseen ja hiustenlähdön itsehoitoon:

1. Pese hiukset päivittäin, sillä kaljuuntuva päänahka on useimmiten liian rasvainen.
2. Tavallisen shampoon lisäksi voit kokeilla ketokonatsolia sisältävää shampoota 1-2 kertaa viikossa, koska ketokonatsolishampoolla on havaittu joissakin tapauksissa olevan hiustenlähtöä estävä vaikutus.
3. Suosii monipuolisesta ruokavaliota, sillä voimakas laihduttaminen tai ravintoaineiden ja vitamiinien puutostilat voivat lisätä hiustenlähtöä. Huolehti A-, B- ja C-vitamiinin sekä biotiinin, raudan, sinkin ja proteiinin riittävästä saannista. Hyviä biotiinin lähteitä ovat esimerkiksi hiiva, soijajauho, viljatuotteet, maksa ja munuainen sekä munankeltuainen.
4. Vältä tupakointia, sillä runsas tupakointi vähentää hiusten yleistä hyvinvointia.
5. Nuku hyvin, huolehdi riittävästä levosta ja vältä stressaaviin tilanteisiin joutumista. Stressi ja ahdistus voivat vakavimmillaan johtaa rajuun hiustenlähtöön.

Jos itsehoito tai lääkitys eivät tarjoa tarpeeksi tehokasta ratkaisua, voidaan turvautua myös kirurgiseen toimenpiteeseen hiusten palauttamiseksi eli hiustensiirtoon, jossa karvatuppia istutetaan kaljulle alueelle pään takaosasta tai muualta kehosta. Koska kyseessä on yleensä mittava ja kallis operaatio, voi peruukkiin turvautuminen olla monelle hiussiirrettä helpompi vaihtoehto.

Miestyypin kaljuuntumisen lääkehoito on kehittynyt huomattavasti viime vuosina: uudenlaisten lääkkeiden avulla hiustenlähtöä voidaan hoitaa tehokkaasti ja perinnöllinen hiusten harveneminen pysäyttää jopa kokonaan. Tällä hetkellä markkinoilla on kahdenlaisia valmisteita, joiden teho kaljuuntumisen etenemisen pysäyttämisessä on pystytty kliinisesti todistamaan:

Markkinoilla on saatavilla myös runsaasti erilaisia rohdosvalmisteita sekä luonnontuotteita hiustenlähdön hoitoon, mutta näiden valmisteiden myötävaikutusta hiustenlähdön hoidossa ei ole pystytty kliinisesti todistamaan. Esimerkiksi kauppanimillä. Avodart, Avidart, Avolve, Duage, Dutas, Duprost ja Dutagen kulkeva dutasteridi on lääke, joka on hyväksytty ainoastaan eturauhasen liikakasvun hoitoon. Dutasteridi ei ole saanut virallista hyväksyntää hiustenlähtölääkkeenä, mutta sitä voidaan joskus määrätä ns. off-label myös kaljuuntumisen hoitoon.

Miksi valita Finasteridi hiustenlähdön hoitoon?

• Tutkitusti tehokas. Suun kautta otettava tabletti pysäyttää tutkitusti hiustenlähdön valtaosalla käyttäjistä. Lääke auttaa hiuksia paksuuntumaan sekä edistää uusien hiusten kasvua menetettyjen tilalle.
• Psykologisten tekijöiden merkitys. Hiusten lämmittävä merkitys on ihmisellä vähäinen, mutta psykologinen merkitys sitäkin suurempi. Hiustenlähtö voi vaikuttaa paitsi itsetuntoon myös ihmissuhteisiin ja työelämään. Tutkimusten mukaan kaksi kolmasosaa kaljuuntuvista miehistä kokee hiusten ohenemisen haitallisena ja etsii apua kaljuuntumiseensa.
• Tuoteturvallisuus. Finasteridilla ei ole todettu olevan merkittäviä haittavaikutuksia. Harvoissa tapauksissa käyttäjillä saattaa esiintyä seksuaalisen halukkuuden alenemista, mutta oire korjaantuu nopeasti mikäli lääkkeen käyttö lopetetaan.