Genitaaliherpes

Genitaalialueen herpes on herpes simplex -viruksen (HSV) aiheuttama sukupuoliteitse tarttuva infektio , joka pysyy monella tartunnan jälkeen täysin oireettomana. Kun sen oireet puhkeavat, ne ilmenevät epämiellyttävinä ja joskus kivuliaina rakkuloina (leesiot), joita esiintyy sukupuolielimissä ja niiden ympärillä. Rakkoja voi esiintyä myös suussa, pakaroissa ja reisissä.

Herpesviruksen tyyppejä on olemassa useita erilaisia. Sukuelinten herpes kuuluu virusryhmään, joka tunnetaan nimellä herpes simplex -virukset, ja sen aiheuttaa yleisimmin herpes simplex virus tyyppi 2 (eli HSV-2). Toinen yleinen aiheuttaja on herpes simplex -virus tyyppi 1 (eli HSV-1), joka aiheuttaa oireita pääasiassa suun alueella, tyypillisimmin huuliherpeksen (yskänrokko eli herpes labialis) muodossa. Suussa esiintyvät oireet aiheuttaa useimmiten HSV-1, mutta myös HSV-2 voi aiheuttaa infektion, erityisesti kurkussa.

Koska kyseessä on virusinfektio, herpesvirus ei koskaan poistu kehosta, minkä seurauksena genitaalialueen herpes on yksi yleisimmistä sukupuolitaudeista, etenkin seksuaalisesti aktiivisten aikuisten keskuudessa. Tämä ei tarkoita, etteikö tila olisi usein hankala ja elämää häiritsevä. Oireet ovat kuitenkin yleensä hallittavampia ajan myötä, ja niitä ilmenee monella vain harvakseltaan.

Sukupuolielinten herpes on erittäin tarttuva tauti ja tarttuu yleisimmin suojaamattoman sukupuoliyhteyden yhteydessä. Tämä tarkoittaa emätin-, anaali- tai suuseksiä tai mitä tahansa seksuaalista kontaktia sellaisen henkilön kanssa, jolla on aktiivisia herpesoireita.

Sukuelinherpes voi tarttua myös suuseksin välityksellä henkilöltä, jolla on aktiivinen huuliherpes, sillä genitaalialueen herpes voi olla myös HSV-1 virustyypin aiheuttama. Molemmat herpestyypit voivat tarttua muihinkin kehon osiin: huuliherpes voi siis tarttua sukupuolielimiin ja päinvastoin.

Vaikka kondomin ja suuseksisuojan käyttö vähentävät tartunnan riskiä, herpeksen tarttuminen on silti mahdollista, varsinkin jos partnerilla on näkyviä rakkuloita tai haavaumia. Naisilla on suurempi riski saada tartunta kuin miehillä, koska naisten sukupuolielinten ulkoiset limakalvot ovat alttiimpia tartunnalle.

Herpestartunnan oireet eivät kuitenkaan aina ole näkyvissä, ja tartunnan saaminen on mahdollista myös henkilöltä, jolla ei ole ulkoisia oireita. Tämän takia moni ei ole tietoinen siitä, että kantaa herpesvirusta.

Mikä laukaisee sukupuolielinten herpeksen oireet?

Herpesvirusta ei ole mahdollista parantaa kokonaan, mutta se ei tarkoita, että aktiivisia oireita esiintyisi koko ajan. Monilla virus pysyy lepotilassa suurimman osan ajasta.

Ei täysin tiedetä, mikä saa viruksen aktivoitumaan uudelleen ja oireet puhkeamaan. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että useat vastustuskykyyn ja terveyteen vaikuttavat tekijät voivat nostaa riskiä herpeksen oireiden puhkeamiseen.

Riskitekijöitä ovat:

• heikentynyt immuunijärjestelmä
• väsymys ja uupumus
• stressi tai ahdistuneisuus
• liiallinen alkoholinkäyttö
• tietyt ruokatottumukset
• sukuelinten altistaminen suoralle auringonvalolle
• hankaus sukupuolielinten alueella
• hormonaaliset muutokset (naisilla kuukautiskierto)

Flunssasta tai jostain vakavammasta, kuten kemoterapiasta, johtuva heikentynyt immuunijärjestelmä voi saada aikaan viruksen aktivoitumisen. Alkoholin käyttö voi horjuttaa kehon tasapainoa erityisesti sokerin saannin suhteen, mikä voi edesauttaa taudin puhkeamista. Tämä koskee myös ruokavalion sisältävää sokeria. Myös kovalla stressillä on havaittu olevan yhteys puolustusjärjestelmän heikentymiseen, minkä seurauksena riski herpesviruksen aktivoitumiseen kasvaa.

Genitaaliherpesinfektio aiheuttaa kantajalleen ikäviä oireita. Sen itämisaika on noin 4-7 päivää tartunnasta. Genitaaliherpeksen ensioireet ilmaantuvat yleensä 4-14 vuorokautta tartunnan jälkeen. Oireisiin kuuluvat sukuelinten alueelle ilmestyvät pienet, kivuliaat rakkulat ja haavaumat.

Sukupuoliherpeksen vaiheet

Kuten useimmat sairaudet, myös herpes sukuelimissä kehittyy vaiheittain. Alkuoireet ilmenevät punoituksena ja ärsytyksenä iholla (1). Toisessa vaiheessa (rakkulavaihe, 2) ihon pinnalla voi esiintyä pieniä orastavia rakkuloita. Kolmannessa vaiheessa (haavaumavaihe, 3) tapahtuu herpesrakkuloiden puhkeaminen, ja ne muuttuvat märiksi haavaumiksi, jonka jälkeen iholle ilmestyy kuivia rupia (rupivaihe, 4). Viimeisessä eli viidennessä vaiheessa iho paranee, kun ruvet alkavat irrota ja ihon pinta tervehtyy (5).

Useimmat tuntevat tyypillisesti pistelyä tai polttavaa tunnetta ennen rakkuloiden ilmaantumista. Kun herpes puhkeaa ensimmäistä kertaa (primaariherpes) joillakin ilmenee myös flunssan kaltaisia ​​oireita, kuten kuumetta, päänsärkyä ja pahoinvointia. Myös imusolmukkeet voivat turvota.

Muutaman tunnin kuluessa ensioireista ilmestyvät herpesrakkulat. Nämä nestetäytteiset rakkulat kutiavat ja voivat myös olla tuskallisia puhjetessaan, jättäen iholle avoimia haavaumia, jotka ärsyyntyvät helposti. Aktiivisten oireiden aikana saattaa lisäksi ilmetä kipua virtsatessa tai epätavallista emätinvuotoa.

Kun rakkulat vuotavat, ne kuivuvat ja rupeutuvat muutaman päivän kuluttua, mutta joidenkin rakkuloiden paraneminen voi kestää 2–4 viikkoa. Ne voivat halkeilla ja vuotaa vielä tässä vaiheessa ennen kuin haavat ovat täysin parantuneet.

Paranemisvaiheessa virus on edelleen aktiivinen ihon pinnalla. Oireet eivät useinkaan enää ole näkyviä tässä vaiheessa, mutta virus voi silti tarttua ihokontaktin kautta, jolloin puhutaan oireettomasta tartunnasta.

Sukupuoliherpeksen oireet

Genitaaliherpes miehellä voi oireilla peniksessä, terskassa sekä peräaukossa, mutta myös pakarassa ja reisissä. Naisella oireet alkavat usein ulkosynnyttimien kutinalla, minkä jälkeen rakkuloita esiintyy emättimessä sekä muualla alapäässä ja peräaukon seudulla. Rakkulat muuttavat taudin edetessä kipeiksi haavaumiksi, jotka myöhemmin rupeutuvat. Lisäksi voi ilmetä kipua ja kirvelyä virtsaamisen aikana.

Genitaaliherpeksen uusiutuminen

Genitaaliherpeksen puhjetessa ensimmäistä kertaa oireiden kesto on noin 2-3 viikkoa, jolloin tulehdus on yleensä rajuimmillaan. Oireet häviävät tämän jälkeen itsestään, mutta lääkityksellä ne saadaan katoamaan nopeammin. Herpesvirus jää piilevänä kantajansa hermosolmukkeeseen ja aktivoituu sen jälkeen sattumanvaraisesti. Suurimmalla osalla herpesviruksen kantajista oirejaksot toistuvat myöhemmin uudelleen. Tällöin oireet ovat yleensä lievempiä kuin ensimmäisellä kerralla, ja kestävät noin viikon.

Sukupuoliherpeksen uusiutumistiheys on yksilöllistä ja vaihtelee suuresti. Uusiutuvien herpesinfektioiden vakavuus ja niiden esiintymistiheys pienenee ajan myötä. Toisilla oireita ei ilmene kuukausiin tai jopa vuosiin. Toisilla oireet uusiutuvat jopa 6-12 kertaa vuodessa, jolloin voidaan puhua kroonisesta herpesinfektiosta.

Monien muiden sukupuolitautien tavoin hoitamaton sukuelinherpes voi aiheuttaa erilaisia komplikaatioita, kuten:

• virtsarakon ongelmat, kuten virtsaputkentulehdus
• sisäsynnytintulehdus (PID) naisilla
• proktiitti (peräsuolen tulehdus)

Sukupuoliherpes ja raskaus

Naisilla raskauden aikana puhkeavat sukupuoliherpeksen oireet voivat aiheuttaa vaaran syntyvälle vauvalle, sillä herpesvirus voi tarttua lapseen synnytyksen yhteydessä. Synnyttämään menevän äidin on hyvä kertoa hoitohenkilökunnalle raskaudenaikaisesta herpestulehduksesta. Riski herpesviruksen tarttumiselle on korkea varsinkin silloin, kun äiti sairastaa sukupuoliherpeksen ensimmäisen oirejakson raskauden aikana. Jos kyse on herpeksen uusintatulehduksesta, riski taudin tarttumisesta syntyvään lapseen laskee huomattavasti, sillä silloin äidin vasta-aineet suojaavat lasta tartunnalta.

Genitaaliherpes raskauden aikana on syytä hoitaa varsinkin, jos kyseessä on äidin ensimmäinen herpestulehdus. Hoitoon käytetään asikloviiriä, joka soveltuu herpeksen hoitoon raskauden kestosta riippumatta. Samoin asikloviirilääkitystä suositellaan käytettäväksi, jos uusiutuvia tulehduksia esiintyy raskauden viimeisellä kolmanneksella. Tällöin lääkettä käytetään yleensä 36. raskausviikolta synnytykseen asti.

Sukupuoliherpes voidaan tunnistaa näkyvien oireiden perusteella yleensä helposti. Joskus tartuntaepäilyn varmistamiseksi voidaan tarvita myös laboratoriotestejä. Näyte otetaan tällöin näytteenottotikulla tuoreesta rakkulasta. Verikokeen avulla voidaan tehdä herpeksen vasta-ainetesti, mutta silloin saadaan vain tieto siitä, onko potilas joskus elämänsä aikana saanut virustartunnan. Tartunnan ajankohtaa tai paikkaa ei voida verinäytteen perusteella selvittää.

Toisin kuin monet muut sukupuolitaudit, kuten klamydia ja tippuri, herpesvirus ei usein oireile lainkaan. Tutkimuksissa on arvioitu, että jopa yli 80 % herpesvirusta sairastavista ei ole tietoisia tartunnastaan. Tästä syystä herpeksen diagnosointi voi olla hyvin vaikeaa.

Genitaaliherpeksen testaus on mahdollista seksuaaliterveysklinikalla, gynekologin, urologin tai ihotautilääkärin vastaanotolla. Haavasta voidaan ottaa vanupuikkotesti diagnoosin varmistamiseksi. Lääkäri voi myös tehdä testin joidenkin muiden sukupuolitautien varalta, mutta tarkista ennen ajan varaamista millaisia testejä vastaanotolla voidaan ottaa.

Jos näkyviä oireita ei ole tai oireista on kulunut aikaa, saatetaaan vaatia verikoe, jotta herpesviruksen vasta-aineita pystytään havaitsemaan.

Sukupuolielinten herpes on yksi yleisimmistä sukupuoliteitse tarttuvista viruksista, ja vaikka parannuskeinoa virukselle ei ole, epidemian kestoa on mahdollista lyhentää jopa kahdella kolmasosalla lääkityksen avulla.

Lääkkeillä voidaan myös helpottaa oireita, ja lääke tehoaa yleensä jo 24 tunnin kuluessa. Sukuelinherpeksen, huuliherpeksen tai vyöruusun hoito on tärkeää aloittaa mahdollisimman pian parhaan tehon saavuttamiseksi. Herpesvirustartunnan saaneen on hyvä olla tietoinen uusintainfektion ensi-oireista ja pitää pieni määrä lääkkeitä saatavilla. Satunnaiset uusiutuvat infektiot ovat kuitenkin usein lieviä, ja lääkäri ei välttämättä suosittele niihin lääkehoitoa.

Reseptilääkkeet

Sukupuoliherpeksen hoitoon soveltuu esimerkiksi asikloviiri (Aciclovir, Aclovir), joka on ihotulehdusten hoitoon tarkoitettu lääke. Sitä voi käyttää myös sukuelinherpeksen estohoitona, jolloin herpeksen oireiden puhkeamista voidaan ennaltaehkäistä tehokkaasti. Vastaavaan tarkoitukseen soveltuvat myös viruslääkkeet valasikloviiri (Valtrex, Valavir, Flushnil) ja famsikloviiri (Famvir, Famciclovir). Herpeslääkkeet eroavat toisistaan ottoväleiltään: asikloviirikuuri on pituudeltaan valasikloviiri- ja famsikloviirikuureja pitempi. Herpesviruksen hoitoon on saatavilla myös ilman reseptiä myytäviä paikallisia voiteita, kuten asikloviiria sisältävä Zovirax, mutta ne soveltuvat huonosti genitaaliherpeksen hoitoon.

Sukupuoliherpeksen oireet on syytä hoitaa, sillä hoitamattomien rakkuloiden parantuminen voi kestää jopa kolme viikkoa. Kutiavien rakkuloiden raapiminen voi lisäksi aiheuttaa iholle pysyviä arpia. Vakavimmissa tapauksissa hoitamaton herpestulehdus voi johtaa aivokalvontulehdukseen, johon voi liittyä hermoston vaurioita ja vakavimmillaan jopa kuoleman riski. Jos tulehdus on levinnyt muihin kehon osiin, ja oireita on esimerkiksi silmässä, on tärkeää hakeutua lääkäriin vakavien komplikaatioiden ehkäisemiseksi.

Antiviraaliset lääkkeet toimivat hyökkäämällä virussoluja vastaan, estäen viruksen lisääntymisen ja tehostavat kehon immuunijärjestelmää taistelemaan aktiivista virusta vastaan. Tämä pakottaa viruksen passiiviseen tilaan, mikä vähentää merkittävästi infektion vakavuutta ja kestoa.

Jos herpesvirus puhkeaa toistuvasti ja usein, on estolääkityksen hankkimista syytä harkita. Herpeksen hoitoon käytettävät lääkkeet soveltuvat myös ennaltaehkäiseväksi herpeksen estolääkitykseksi. Toistuvista infektioista kärsivän on hyvä tarkkailla omaa kehoaan: tällä tavoin orastavan herpeksen oireet voidaan oppia tunnistamaan jo etukäteen. Kun tiedät, minkälaisissa tilanteissa herpes voi kohdallasi puhjeta, osaat aloittaa tilapäisen estolääkityksen ajoissa. Joissakin tapauksissa herpes uusiutuu tiheästi, jolloin estolääkitystä voidaan käyttää pitemmänkin ajan, tyypillisesti 6–12 kuukautta.

Genitaaliherpeksen kotihoito

Genitaaliherpeksen hoito kotikonstein voi auttaa epämiellyttävien oireiden lievittämisessä ja estää infektion leviäminen. Noudata seuraavia ohjeita:

• pidä haavat puhtaana huuhtelemalla ne vedellä tai suolavedellä tartunnan välttämiseksi
• älä harrasta seksiä (mukaan lukien anaali- ja suuseksi), kunnes haavaumat ovat parantuneet täysin
• vältä haavaumien koskettelua, ja jos käytät hoitovoidetta, pese kätesi huolellisesti ennen voiteen levittämistä ja sen jälkeen
• lievitä kutinaa pyyhkeeseen tai liinaan käärityllä jääpussilla
• vaseliinilla voi helpottaa ja hoitaa haavaumia
• pukeudu löyhiin ja mukaviin vaatteisiin ja puuvillaisiin alusvaatteisiin, jotta herpesrakkulat eivät ärsyynny
• runsas veden juominen auttaa helpottamaan mahdollisia virtsaamisoireita

Sukupuoliherpes tarttuu kosketuskontaktissa virusta sairastavan henkilön kanssa. Yleensä herpes tarttuu ihmiseltä toiselle limakalvokontaktin kautta, mutta voi tarttua myös pelkässä ihokontaktissa. Herpesvirus voi helposti levitä myös ruumiinosasta toiseen: sukupuoliherpes voi tarttua esimerkiksi silmään tai muualle kasvojen alueelle. Käsihygieniasta onkin huolehdittava erityisen tarkasti, kun sukupuoliherpes oireilee: tällä tavoin herpesrakkuloiden nesteen kulkeutumista muihin elimistön osiin voidaan rajoittaa, jolloin viruksen leviämisen todennäköisyys pienenee. Sukuelinherpes tarttuu helpommin tartunnan oireilevassa vaiheessa, mutta se voi hyvin tarttua myös, vaikka oireita ei olisikaan. Taudin kantaja ei välttämättä ole tietoinen tartunnastaan, ja saattaa levittää herpesvirusta esimerkiksi seksikumppaneilleen tietämättään. Genitaaliherpeksen tarttuminen miehestä naiseen on todennäköisempää kuin tarttuminen naisesta mieheen.

Kondomi on varmin keino ehkäistä sukupuoliherpeksen leviäminen, ja sitä on suositeltavaa käyttää etenkin uuden kumppanin kanssa. Vakituisessa parisuhteessa kondomin käyttöä suositellaan, kun sukupuoliherpes on oireilevassa vaiheessa. Edes kondomi ei kuitenkaan välttämättä suojaa tartunnalta, sillä virus voi tarttua kumppanille esimerkiksi alavatsalla olevasta rakkulasta. Herpeksen oireillessa suojaamatonta suuseksiä on syytä välttää, sillä sukupuoliherpes voi tarttua sukuelimistä suuhun. Vastaavasti huuliherpes voi tarttua genitaalialueille.

Ole aina avoin seksihistoriastasi kumppaniesi kanssa. Näin voit pienentää viruksen leviämisen todennäköisyyttä ja kumppanisi tietävät hakeutua testeihin tarvittaessa.

Herpesvirustartunnan saaneet voivat ehkäistä oireiden uusiutumista välttämällä tiettyjä ärsykkeitä. Oireiden laukaisevat tekijät ovat yksilöllisiä, ja niitä voivat olla esimerkiksi alkoholi tai stressi. Tällaisten tekijöiden välttäminen voi auttaa uusintainfektioiden ehkäisyssä.

Asikloviiria, valasikloviiria ja famsikloviiria sisältävät herpeslääkkeet ovat reseptilääkkeitä, joten niitä ei ole saatavilla ilman reseptiä. euroClinix tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden verkkokonsultaatioon, jonka kautta voit hakea reseptiä tarvitsemaasi valmisteeseen. Lääkärin arvioitua lääkkeen soveltuvuuden käyttöösi, resepti voidaan myöntää ja lääkkeet annostellaan ja lähetetään suoraan kotiosoitteeseesi yhteistyöapteekistamme.